Sini paananen porno kova isku kiveksille

The smart thing would have been to go and grab a bite but instead we went to give a hand organizing the Fantasy Flea Market on the third floor. In part so we could be of some help, in part so I could do some scouting on the merchandise. A bibliophile has to make some sacrifices. I managed to set a few books aside so when the flea market opened I could start pillaging immediately. Next up would have been Fear and Loathing in Hugoland but by that time it was obvious we would need to eat at some point, and after the Hugo discussion my schedule was packed with responsibilities.

Right after the opening we went to get pizzas in a nearby place called Diablo in hopes of getting back before the program but the only diabolic thing we encountered was the waiting time. I think they went to hunt the pizzas fresh before cooking them. After pizza we had some time to kill, all of twenty minutes, so we ventured to the nearby library for the art show.

The theme in question was sf pirates and Arren had created one of the works displayed. Now that I have the illustration at my disposal all I need to do is write a matching short story. After marveling at all the stupendous artwork I had to dash into my first program item to talk about the five books that were up for Tähtifantasia , the award for best translated fantasy book of yesteryear.

The claim made by the panel description was that the wrong book got the award again, which was a highly speculative approach as the award would be given only at the end of the panel. Leading the discussion was Aleksi Kuutio who was a member of the jury and thus knew the winner already, and Sini Neuvonen was a panelist.

When I signed up for the panel I had read only one of the nominees with the intent of reading as much as I could. After that I had the misfortune of missing the Deep Space Overture, a scifi theme concert held in the main auditorium, and instead sat behind a table peddling books. If Helsinki wins the Worldcon bid I expect to see Quinsonitus perform there and that I will not miss, barring someone handing out loads of free books elsewhere at the same time. Esteemed Jerrymen recall Sidney Applebaum solemnly.

There was no official party that evening but a gathering took place anyhow at the Arkipelag hotel pool area. We went there for a bit, ended up leaving just in time to make it to the floor accommodation location before they closed the doors.

That was at 1 am. The bags were a bit less of a burden as I had dumped my load of our double books into the flea market. But the troubles were not over yet. Because it was a smart thing to do we had tested them at home and found that both held the air admirably, one vigorously than the other. We could screw the vent off by hand from the other mattress, the other needed to be macgyvered with a pen and twenty minutes of sitting on top of it.

When I started filling them up I realised that the mattress whose vent could be detached easily was in fact lacking the vent, which in turn was sitting safely on the backrest of our sofa back in Turku. So we had one air mattress with some actual air and the other making its best impression at two dimensional pancake. I slept on the pancake. We chose the floor accommodation because it was the cheapest option.

On Friday morning we went to Park Alandia, but the selection was a tad small. No bacon, for example. Johanna Sinisalo and Hannu Mänttäri arriving. Judging by the shadows this picture was taken at 9: Even though we were at the con venue in time we somehow missed the first three program items. I think Arren was gophering most of that time.

I on the other hand went back to flea market to make some new discoveries and at some point relearned that there was a dedicated room for English books, the Alvar Appeltofft Memorial Foundation collection. Sixty boxes full of sfnal goodies! After visiting Alvarfonden room I was starting to rethink my earlier assessment. When the highest price for regular books was 2. The terrible urge to buy books momentarily satisfied I ventured to the first actual program item of the day with Arren, Life in Fandom starring Gary K.

The tales were entertaining and also educational. Four decades ago fandom was much less fragmented with Star Trek fans starting to go their own way. Now there are comics fans, movie fans, tv fans, anime fans, cosplay fans and some of them even dig that old science fiction.

Women have had a prominent role in Finnish fandom from pretty much the beginning and been equal in every manner. They write kick ass fiction, chair societies, edit fanzines and geek out on stuff to such an extent that when I came to fandom twenty years ago it never even occurred to me to question the situation. A panel discussion about it would have been more alien than extraterrestrial visitors parking their saucer in our backyard. It boggles the mind to think that there still are in the larger fandom asshats who say women are ruining science fiction.

Karin Tidbeck and Parris McBride look back at the old times. Next up was food. The place we chose had small salads and burgers that were not remarkable in any way.

After the break we went to see a panel about comics and heroes and fans being the tool of resistance. Arren was the designated room gopher which makes sense: If you know what you want to see, why not help out the con at the same time since gophers are always needed? The presentation was quite interesting and I urge folks to catch it should Essi have it give in some other event. After a week the details have gotten a bit hazy but the Hawkeye Initiative was touched upon.

The following hour in the schedule draws a blank so I guess I went to buy some more books. I think the description was too broad. But what is it like to be a fan there, or in the UK? What are their conventions like?

What is the history, present and future of the Anglo-American fan culture? Our panel discusses these and other questions of fannish nature. Now I need to rob a bank. This lapse in memory has nothing to do with the quality of the panel, however.

The overall topic was the representation of LGBT minorities in sf entertainment and it turned out that books are moving forward. Young adult books star these days queer protagonists who are advertised on the back covers.

Comics, which was a topic Cheryl later had a presentation about, were also including such characters more and more, but Hollywood was still in a sorry shape.

This last point was brought up also in an installment of Postal Apocalypse by Rob Bricken. In the beginning of the panel it was mentioned that Suzanne and Cheryl had previously discussed LGBT characters in alien cultures but what those arguments were was not said.

Later on they came back to it talking whether or not alien trans characters were actually trans, but even then I was left with a vague impression.

Cheryl seemed to think that if the alien society did not consider moving between genders an important thing the experience of people from those societies were not comparable to human trans experiences. If the aliens were basically human with a few feathers or headbumps they could, however, be counted. Got both signed as well, naturally. Next to info desk in the cafe area a fan auction benefiting some fan fund was brewing so I made my way there in the hopes of scoring some grand victories in the never ceasing quest for more books.

On the table there were books, Game of Thrones memorabilia donated by George and Parris and old Swedish sf mags. When no one except Aleksi was looking I tossed in a copy of my own book Sata kummaa kertomusta even though non-Finns would have no use for it beyond making a small cape out it.

The prices ended up being rather modest except for GoT stuff which went consistently for over twenty euros a piece, and also whenever Marie-Louise was asking for bids for whichever.

Bellis was in theory a damn great seller but the sums he got offered tended to be around credit units and whenever Marie-Louise held an item it was almost certainly double. The technicalities of running an auction were mostly not present but never mind the bollocks as that English band would put it. From early on I started to bid on pretty much everything, but only for euros.

I figured people might be hesitant to offer the first bid but going into a fight would be no big deal. I won not a single item, but still I kept bidding. Actually so much that Bellis declared me a hero. No one else was declared a hero after that which I suppose makes me the last auction hero. Bellis is the sheriff and Archipelacon is his town.

Sata kummaa kertomusta got bundled up with another book and sold for ten euros which is technically the highest price ever paid for it. Unless someone bought it from Suomalainen kirjakauppa in which case they paid over 25 euros for it, which is about twenty too much.

The absolute crown jewel of the day was the fabulous, extravagant and flamboyant Game of Thrones burlesque that began as a birthday party number and grew to an amazing show that first ran in Ropecon Finnish roleplaying convention and a month later in Archipelacon. The show was a success both times before and it did not disappoint this time either. First a George R. Martin walked on stage while the real McCoy sat on a bench among the audience looking at his doppelganger rave about how books are important.

When it turned out more people had watched the show than read the books Mr. Martin berated the people: This creates a positive feedback loop where the audience cheers and the performers gain more energy from it giving an even better performance.

This is exactly what happened. Photographing was not allowed in general. These shots are from the official source and used with permission. Ned has no idea what the throne will be used for next.

But perhaps get off the incest chair. Shakespeare can sit on Denmark and swivel. This is how charactercide is done. Preview of the sixth season, episode one Photo credit: In the end lots of characters lay dead, there were thick, red stains everywhere and the Stark kids stood victorious over the Boffer Throne.

After the show the ketchup covered crew was pulled back right from the door to the showers as there was someone waiting by the backstage door. The Author wanted to meet the folks who were so inspired by his works that they put on such a show. The show was originally conceived by Mari Saario with some help from Miri who plays Daenerys as a birthday present to his husband Mikko who played himself in the role now usurped by the Martin impersonator.

Costumes people are of course quite free to trash as much they like but fat shaming is a shitty thing to do. The pre-party hotel party was hosted by Tomi and Hanne who had an ample stash of lonkero, that tasty oriGINal grapefruit beverage.

Tomi had been the photographer for the burlesque show while Hanne had shot the video. In theory we could have re-lived the experience but mostly we watched a video of a cockatoo moshing to Queen. Until the wall gives in. I assume there was lots of program taking place but if so we missed most of that.

I went past when there was a competition for the most maniacal mad scientist laughter and stopped to ask Eemeli Aro if there was still a chance to take part. Since the communication was more or less nonverbal I assumed the answer was no, which was fair enough.

I stayed for a few bits of giggling and cackling and then went to look for my friends happy that I had been declined. Imagine then my surprise when the loudspeaker called my name and I realised that Eemeli had in fact signed me up.

As I waded back through the crowd I cringed at the situation and decided to make the best of it. I took the mike. Deep, booming, from the depth of my lungs, menacing. Yeah, a nice plan. The first sound out was a pitiful one and right then I knew my plan was doomed to be an abysmal failure. Then again I really hate to admit defeat. I made my exit and almost got where I was going before being called back once more.

Apparently my vocal disaster recovery reflexes were good for the second prize which was a Helsinki t-shirt so large I could easily wear it over my leather jacket. Best plans are formed and take shape based on jokes and idle chit chat. He did it all, employing cronies to ambush me, distracting the referee and succumbing to using waterguns.

The plan was to have another grand fight at Archipelacon but some two months before the fact Tuomas decided to skip the con. Talking with Aleksi Kuutio and some other folks it emerged that I could just claim the title and hold a press conference about it. Aleksi promised to write the press release and the plan was a go. This is one reason I love my fandom. Ninni had a fez which traveled around more than all Archipelacon members combined.

On the other hand it stayed on my head just for a few seconds. Would make me think if I was still capable of doing so. Cheryl Morgan ready to pounce. Did we hear about the photographer after this? Arkipelag charges almost double for their breakfast compared to Park but I suppose the extra euros were worth it. With what I ate I managed to survive until the end of the con day with the help of two sandwiches from the green room.

A good thing too as Saturday was totally packed. At 10 am it really was. Arren was again the designated program gopher. I was quite convinced that the two hour slot reserved for us would be too much but it turned out I was wrong. Somehow we had items to discuss the whole time. Items such as are there topics we would not care to write about because they would be too heavy or traumatic.

After some pondering we all found something, more or less along the same vein. Right after, the man of the world that I am, I had to dash to hold my press conference. The trash author with his first vodka shot of the morning. Boris Hurtta has been writing horror and fantastic stories for over a quarter of a century and is perhaps most famous for his chtulhuesque short stories. It was either me or Tuomas.

As told, that battle ended in a tie. In the press release I called Tuomas by many names, most referring to his lack of presence in Archipelacon against the agreement.

I called the situation a diplomatic incident. I also bragged about having a shitload of money and aiming to be among such stars as John Ringo , Robert Stanek and Harry Turtledove. Among the press corps was the esteemed yellow press journalist Jukka Halme who to his indignation realised he had to miss a talk by Gary K.

Wolfe to cover the press conference. Sorry Jukka, your presence was much appreciated, even more so considering your ultimate sacrifice. Tuomas has already replied to my declaration. He made s statement saying: The matter is far from settled and it will be addressed in Finncon There is a tradition of revolutions beginning from Tampere! After the press conference I had a bit of time before the next program. Adding deeper darkness to a night already devoid of stars is a quote from Martin Luther King Jr.

That made me think why I do it. I guess dark fiction says something about the true state of the world. There really are monsters, fear exists for a reason and safety is more a construction of the mind than an actual, tangible thing. Dark fiction reveals it all and allows us do come to terms with it. The actual presentation, which was a real professional-looking slide show that covered what Pete was saying realtime, and he got it wrapped within the time limit despite not having a full hour at his disposal.

Such stories should be submitted to him at brsbkblog gmail. As a member of the co-op publishing house Osuuskumma I had a second round of duties to sit behind our table and sell books, and sell books I did.

Not terribly many since it was already the third con day and either people had bought what they wanted or they were waiting for the last day, but I still managed to convince a few passersby to take the chance now, now now now, and not delay the decision another minute.

Right around the corner there was art taking place. I placed myself there in a virtual capacity and when my turn was up Pau kindly moved her chair a bit and asked what I wanted to be. I had no idea of my own, well, not any good ideas, but luckily Hanne had stopped by briefly and suggested a Discworld wizard. Pau made a quick sketch and it was a spitting image of how I like to see myself far enough removed from reality.

If Pau is having another go someplace I urge attendees to queue up. And on to the next item! The obvious starting point of course was the main protagonist of the Vorkosigan series , Miles Vorkosigan, who was born quite deformed and required heavy surgeries just to survive. This all in a society where deviations from the norm are not so much frowned than fired upon.

As Edward went through the characters it became apparent that Miles is far from the only character who is disabled in some way. I have read a handful of Vorkosigan books but as a bibliophile I do own them all.

I really should read through them at some point. Lend me a year or two, mate? When the Archipelacon program team asked people for ideas and promises of doing program I submitted nothing, lazy bastard that I am. I merely mentioned that I would be available for panels and such should they need someone like me to talk about random topics. Lönneberg whose name is actually Olli. Chairing the panel was Johanna Sinisalo whose name pretty much everyone attending Archipelacon should know as she is, in my opinion, the most successful Finnish speculative fiction writer who has done everything from hard sf short stories to literary novels with speculative elements and won more literary awards than I guess anyone else in Finland.

Me, Olli and Nina are in slightly different stages of our careers. I have a short story collection coming out next year. Olli has published a few short stories, gained some merits in competitions and his first fiction collection is looking for a publisher. Johanna asked about where we came from, what our ambitions were and how we got to where we were now. We could have easily talked for an hour more but had to stop because we had no time machine.

After the panel I talked briefly with a young writer well, younger than me which plausibly covers about a quarter of a century and said that the most important thing to take from panels and talks such as ours was that one should only take with them the advice that seems to make sense, and discard the rest.

What has worked for me could be absolute poison to someone else and thus following me would be daft. I asked if she was going to be at the party in the evening and said she could look me up if she wanted to continue the chat. Quality is assured every time. Turned out I knew the setting, in fact I had taken part in it a few years ago in Tähtivaeltajapäivä, a super duper one day con held every now and then in Helsinki.

Jukka puts together two teams who compete against each other by answering his insane and insightful sf questions, true conundrum for the khazi. Some members of the teams were volunteers. Others were ordered to be volunteers.

Me and Nina were volunteers in team Amoeba with Sten Thaning captaining us. Jukka Särkijärvi tabulated the results. One form of question was a list of four items that were connected to each other, but still one of them did not really fit in. We really lived up to the tag line: Then we had to name the movies depicted in the fantastically wacky movie posters from places like Japan and Eastern Europe, and name book covers by one author or another.

In that last part I really did worse than I should have considering my status as a book collector. At one point I was not certain what the question was, or how English is pronounced indeed. I meant to say to Jukka: Now I have to print new cards for myself. The quiz we lost fair and square and got our asses handed to us, which of course is completely appropriate considering my new moniker.

I missed the Hardcore Collector program for the quiz but The Assking regrets nothing. No rest for the wicked, as the next prog already loomed in the immediate future.

Whatever the characters would call them. Nastia T talks about sexy times. Also science fiction and fantasy. Nastia T said that she did not appreciate everyday fantasies since why write about them if you can just go and experience them. I myself seem to write about sex rarely. On top of my head I can recall one story and that was published under a pseudonym. Not because the story warranted it really, rather it was the convention of the magazine to use pen names.

A drabble I once wrote touched upon the subject along a tangent. Henri flicked the hologram on. A surprised and uncomfortable silence took the room. I followed all the specifications to the letter. Propulsion is generated by plasma motors and solar sails. They will get the ship to Gliese in four millennia. The biosphere technology has been tested in thousands of simulations and can support ten times the maximum projected population.

It accommodates a crew of ten thousand. In the hologram there was a slowly rotating, anatomically correct penis. I buried my face into my hands. Masquerade I had to miss as my last prog was up. I went to read some of my drabbles with other people from Osuuskumma plus Annmari Dannebey.

Apparently we were about the only people who missed the masquarade seeing as how our audience was three people. Who apparently fell asleep during the reading. He did not ask to remain anonymous so give a big hand to my good friend and colleague, one mr. Lönnberg who was courageous enough to do what I at times only avoided doing by pinching my leg or stabbing my arm with a pen.

After our reading for the encore I asked him to read one of his flash fiction stories as well and he did, the story that had just won the Turku Medieval Market writing competition a few days before. This was the day when I was too busy to eat properly. After 9 pm the regular food joints had already closed and the night kebab kiosk across the con venue was not yet open.

I was joined by my Osuuskumma mate Maria Carole whose first book came out this year. Tulen tyttäriä , so look it up. I should make time for that as well… We headed to the water front to consume our bounty and rarely has a pizza tasted so good.

Hunger tends to have that effect. Somewhere behind us, across the street in the hotel pool area, the Brotherhood without Banners was raffling off direwolf pups and whatnot. We milled around in the party for a bit before someone nudged my sleeve.

To my great surprise it was Eeva , that young writer from before. She said she had some text samples with her and asked if I maybe had some time to look at them and offer my opinion.

She had more balls than I would have in a similar situation and that I simply have to respect the hell out of. Me, Arren, Eeva and her friend Terhi took over an abandoned table pretty much as far away from the center of the action as possible. I read the piece and formulated some kind of feedback about what worked as it was and what could be tweaked to work a little better.

I have no idea if it was useful at all. I can only hope. I point out errors, do corrections and offer ideas seldom knowing if the writer sees it as a beneficial working relationship or someone bugging in with their ill-conceived opinions. After the feedback we stayed where we were and continued chatting about stuff. At one point Martin walked by and as Eeva and Terhi had been bouncing in their chairs for a chance to have a picture taken with the esteemed GOH they seized the moment.

Eeva handed Arren the camera and gave instructions how to go about catching their souls inside that infernal machine. It did not go like in Strömsö. On the plus side you can simulate being really drunk just by looking at the fuzzy photo. There is nothing wrong with your computer monitor. Do not attempt to adjust the picture.

We are controlling transmission. If we wish to make it louder, we will bring up the volume. If we wish to make it softer, we will tune it to a whisper. We will control the horizontal. We will control the vertical. We can roll the image, make it flutter. We can change the focus to a soft blur or sharpen it to crystal clarity. We prefer the blur. Drunken imp in a box.

During the evening we were joined by other writers like Nina and Olli but eventually had to call it a night. Another day, another breakfast. Bacon was calling so we headed to Arkipelag where we met again Ninni and Henry like the day before. Henry had missed my fabulous press conference by mistake which lead me to do my best disapproving Schopenhauer impression. I still have ways to to go but I study under the master.

Into the breach one last time. Of the Two Big American comic book companies Marvel has been more progressive by allowing Northstar to get married resulting in a gay couple. DC on the other hand prevented Batwoman from getting married to her girlfriend.

Alas, Cheryl had not read those issues. Ways to go still, of course. Or more likely, beer tap. Included are just two cases out of hundreds. Same thing happened next in Sequential Speculation. Jukka on the other hand, at least in my opinion, is an expert. So, I asked him if he had a bit of time and could point out some forgotten gems, obscure treasures or simply good books that I might be too ignorant to know about.

And time he did have! We went through almost all of the boxes and by the end I had a nice stack to bring to the cashier. Since there was a sale I ended up paying way less than I had anticipated. Now I realize I can blame all my stacks of books on Loki! She made me do it. Later I was told I was their best customer.

This is the highest honor a bibliophile can get. The second to last prog we saw was Dirk M. Surely Star Trek had done lots of other groundbreaking things since then. Not that I could recall that many of them but I figured there was a reason.

The Finnish tv networks have a tendency of cutting a series off without a warning, restarting it a few months later on a different day at a different time the reverse Batman in that sense and then deciding to end it completely because it lost its viewers. Dirk, the stripteasing Starfleet officer Photo credit: Dirk quite firmly crushed my misconceptions. Roddenberry had promised a gay character for fifth season of TNG but his badly timed death prevented him from doing that and new showrunners felt no obligation to uphold his vision.

Yeah, thanks Piller and Berman. Summa summarum, Star Trek ceased to be really progressive in the 60s if it was that even then. Then it was time to watch Gary K. They talked about reading, reviewing and the universe. The format was an interesting one, instead of having multiple people talk about topics controlled at least in theory by a moderator, why not have two people just chat with each other.

Two people with years and years worth of experience, good talkers with good points seeing where the discussion takes them. It was a good last piece as after that it was time to miss The Revenge of the Daughter of the Bimbo Panel.

It was not our plan but it became so after were we asked to help with packing books. Me and Arren had discussed the matter for months as our finances are grim and two people voting for Helsinki would cost too much for us. However we decided that we could take the hit for one vote. This way we could support Helsinki bid with one vote instead of none. I also had time to talk with Jukka and Sari for a bit and mentioned that Jukka had been my book guide in Alvarfonden treasure room.

Sari seemed a bit suspicious and asked which books Jukka had recommended. As if I remembered. Jukka did and named a few, among them something by Andrew J. Apparently she has tried to convince Jukka to get rid of their Offutt books for a while now and currently hides them behind other books.

So, even if Chieftain of Andor which looks to be silly science fantasy the cover declares: And an hour later the only thing left was the closing ceremony, and that showed me what the difference between a Finncon and Archipelacon is. Finncon requires no membership so people can come and go as they please throughout the weekend and no record is kept who was in attendance. The GOHs were all present. Masquerade prizes were given. The con committee got on stage. But that does not sum it up.

It was the applause, the fury, the feeling, the joy. It was all of us in that auditorium celebrating the things experienced, the new friends gained, all the fun had. While the applauds and cheering went on and on as the concom took the bow I felt not just my own con experience but that of all the others.

We were there, this was our thing. Hats off to everyone who worked in some capacity so that I could have the time of my life. Con committee, or as we like to call them, The Guilty Photo credit: And before that there was one more run for foodstuff and a pre-party party. They had still some long drink cans left. None anymore when our group headed towards Arkipelag.

Concom members are best identified by the orange sashes they wear. There was no need. My free drinks intiative proved to be a success. Jukka ended up bearing the brunt of the kick, I mean kickstarter. He got me four doses. Matti Järvinen bought one and Mikko Seppänen went around collecting small donations towards one drink, and succeeded. Thanks folks, it was much appreciated, and still is. I had been selling the booklets during the con on my own while Osuuskumma and Jyrki and Matti behind the Aavetaajuus table had been peddling them as well.

A special big hand goes to Matti whose enthusiasm is neverdying or perhaps undead. Would you buy a booklet from this man? In fact, did you? What booklet, you ask, at least in my head. Counting stuff published in my blog only the number is somewhere around fiction pieces. And one of them has proven to be more popular than the others, namely a short story about two young girls barely in school who bend the reality to fit their childlike needs and a father who tries to run the day-to-day life of the family.

I put both versions together to make a booklet I could sell to unsuspecting foreign fools, whom I prefer to call customers to their faces. I brought eighty of them with me, came back with none. All I can hope afterwards is that the people who ended up with the damn thing at least enjoyed themselves while reading it. Tero Ykspetäjä is probably thinking: I met plenty of people but only for small bits of time as the booklets whispered in my ear and made me do the sales pitch rounds.

I met a guy called Luke twice and made the exact same obvious joke to him twice. I met Feeejay in the bar queue, made a sale and started following her on Twitter. Check out her blog. I probably met plenty of other people as well seeing how I ran out of printed stuff to sell but as I told quite a few folks during the event, when it comes to names my memory is worse than a Tholian web. Nothing ever escapes, not even that starship from that series whatever it was called.

You know the spiel. We left the party, me and Arren and Nina who had extended her stay by one day while dispatching Olli back to Turku with the Iron Throne which lives in their basement. Absolutely no place serving food was open on Sunday night. Nina asked from Savoy if they had at least peanuts to sell and got something better. Directions to a 24h gas station. Arren was too knackered so me and Nina backtracked our steps in our quest for unhealthy, salty, greasy, hot trash food.

And we found some. When you hail the smofs, the smofs hail you. That snack run turned out to take something like three hours as the chatting went all over the place.

Nina is an upcoming writer, professional costume designer and a rising burlesque star. Gives me hope I can do it as well. Sky was already getting lighter when we finally crashed at the floor accommodation. Had to badger the warden up for it. Terribly sorry about that, mate. The con was over but we were still stranded in a foreign land. Our place of nightly rest was going to close the doors at ten but the escape ferry was not due just yet.

Graciously Tomi and Hanne had offered us asylum in their hotel room until noon which was when their lease was expiring. It was all we had strength left for to scamper back to the harbor even without carrying the books.

There I nipped outside to capture a few more portals in Ingress and saw a guy standing in a place where no one would be standing unless they needed to reach the two portals I was hacking as well. Turns out I was right, he was a fellow Ingress player, Resistance like me.

Back when he started to play there were just four portals in Maarianhamina. Now the place was littered with them.

I managed to capture a fair few of them during our visit. Lönnberg, probably doing lucid dreaming Photo credit: Once on board I made arrangements so I would be at the right time in the van which was loaded with hundreds of books, mine among them.

Then we went to grab a bite and I met my match. I decided that being ridiculous with books was not enough when I had the chance to be ridiculous with food as well. I ordered the double decker burger with grams of hamburger patties plus a pile of bacon.

It was so huge the cook had tipped it over by choice. The last layer of the burger proved to be a real chore and in the end I had to tap out. Left on the wooden plank that served as a plate were some inferior fries and a few pieces of bacon.

I have not touched the stuff since. Tax free shop robbed us blind. Both parents being away for five days entitles the kids to a crazy amount of candy. On the booze sector spending was much more restrained. I got a liter of the cheapest vodka for the punch for my birthday party. Have seeker droids, will travel. Sorry for everyone who missed it for whatever reason.

I just hope they were good, compelling reasons. Like fighting off an alien invasion. Bummed, but what can you do, except berate yourself afterwards? I also wanted to take a 3D steampunk trip but the two times I swung by the machince was simply not present or was experiencing technical difficulties.

Hardcore Collector was a tough call to skip as even now I can feel my bibliophile street cred trickle down the drain. I was too busy to take part myself but I got ambushed by a team who got to witness my absolute failure at everything. Name Hugo winner books. Oh, I know loads, this and that and… what was that name? Name female Hugo winners.

Ah, I know plenty, like… that one who wrote that book which I know exactly where it and its sequels are on my shelf but who was the author…? Name main crew members from Star Trek the original series. Hey, this takes actually longer with the ghudamn first names… TIME! The three eyed raven. Someone had made a metal sculpture that was sold to the highest bidder at the end of the con.

It went for euros which was too rich for my wallet and besides, I have trouble finding places for books, never mind a huge honking sculpture. They finally caught her. The elusive Electric Rabbit. Others I saw in programs but Karin I missed completely. Or perhaps it was not about courage. Mogens, the adorable dog. He was there I was told. Perhaps I can promise to give their Offutt books a new home.

The new issue of Finnish Weird is out, available completely without charge. And that is not all. Just before Archipelacon Usva magazine published its fourth international issue , available in pdf format. Featuring me and some other assorted riff raff. And while at it check out some previous issues as well: Helsinki in deserves all the attention it gets. If you can spare 70 euros you can help it happen.

So the time to act is now, preferably before August. Spread the word and if at all possible, vote. Votes are what counts in the end. Let Archipelacon stand as a testament that we as fandom can do it.

Finncon will be held in Tampere next year. The brigands that they are they have hijacked my birthday but I will have my revenge. I will celebrate it there. Mark the dates in your calendars. Free e-book in Finnish! Specifically my book Sata kummaa kertomusta. The leading trash author should not concern himself with sales but writing. Thus the e-book goes for naught and needs no selling. Get it from Aavetaajuus. Download multiple copies, one for each harddrive, and help make it a bestseller.

So far the physical copies and downloads combine to an amount that is over thousand. So I tend to recycle cover material. A new Drabble Project? In I wrote one drabble each day for the entire year. It was a hellish feat. Next year is again a leap year. Did I promise to do it again?

Ghudamn me and my big mouth. I was going to make a list of other con reports but Archipelacon beat me to it and created a master list. Ninni drew about her con, page 1 and page 2. Feeejay does not mention my booklet. Jukka Särkijärvi had pretty damn great time. Maria Carole sums up the book blogging panel Finnish. Meresmaa had a short but eventful weekend Finnish.

Pekka Mäkelä had a worthwhile visit Finnish. Saara Henriksson counts gains and expenses of con going and took some pictures Finnish. Magdalena Hai took plenty of pictures, and as always they tell stories Finnish.

David Weingart came all the way from New York to a Nordic con and found it excellent. Lambhead Cabinet of Curiosities. Wolfe , George R. Tuomas Saloranta on julkaissut novelleja useamman vuoden ajan, ja varsin kiivaaseen tahtiin. Viidenkymmenen raja on jo mennyt rikki. Lisäksi hän on ajoittain käyttänyt salanimiä, joista Johannes Sohlman ja Stig-Peter Lund ovat tunnettuja, milloin on on ollut tarpeen saada samaan antologiaan kaksi tekstiä.

Viime aikoina Saloranta on keskittynyt enemmän pienoisromaanien tuottamiseen jättäen lyhyemmän proosan muiden savotaksi, mutta novellifaneilla ei ole syytä epätoivoon. Salorannan kauhuklassikot on vihdoin koottu yksiin kansiin.

Kokoelmassa Mahtavat Ammoiset ja muita karmaisevia kertomuksia on kymmenen novellia, joista jokainen on julkaistu aiemmin jossain muualla. Tämä tuskin on lukijoita ajatellen mikään ongelma, sillä osa tarinoista on ilmestynyt vain verkossa, osa kirjoista on loppu kustantajiltakin, ja kaiken kaikkiaan mikään julkaisu ei voi pröystäillä kovin isolla painoksella.

Harvalta löytyy kaikki näitä novelleja sisältävät antologiat, eikä tilannetta ole enää helppo paikata. Kokoelman teemana on kauhu, joka on yksi Salorannan leipälajeista, ja aihepiirit vilistävät zombeista Lovecraftiin. Laatu on hyvinkin korkealla, mistä todistaa Salorannan toistuvat sijoitukset Atorox-listalla, kun esiin nostetaan vuoden parhaat genrenovellit. Varsinaisia harhalyöntejä ei ole, vaikka jotkin tarinat nousevat muiden yläpuolelle. Tarina noudattelee hyvin S.

Albert Kivisen viitoittamaa tietä sijoittaa cthulhumaisia tarinoita Suomeen, ja nivoa ne saumattomasti historiaan. Mahtavissa Ammoisissa löydetään kotimaisen tekijän lovecraftiaaninen kirja, joka on peräisin jo ajalta ennen Lovecraftin kuolemaa, ja näiden kahden miehen yhteisestä historiasta paljastetaan kiintoisia seikkoja.

Avainsanoja ovat antikvaarinen mysteeri ja renttutaiteilijat ihmiskunnan vartijoina. Jo URS -liikkeen alusta asti oli selvää, että Saloranta on sen kärkikirjoittajia. Valkoisessa antologiassa , liikkeen ensimmäisessä kokoelmassa, ilmestynyt Pyörätuolimummo on aidosti pelottava tarina, johon kaupunkikasvattien on helppo sukeltaa, sillä tapahtumapaikkana on pimeät, loputtomat kellarikäytävät, joita hallitsee tunkkainen ilma ja kaukaa kuluva, hitaasti lähestyvä pyörätuolin kitinä.

Äidin talossa on tavallista kiinnostavampi zombiekuvaus, sillä päähenkilö koittaa vain sinnitellä ja selviytyä, jatkaa elämäänsä siinä määrin kuin se on mahdollista lähes koko muun ympäröivän ihmisjoukon muututtua väkivaltaisiksi raivohulluiksi. Homman pointtina ei ole sankarillinen, loputon pakomatka tai rohkeutta uhkuvat turpakäräjät konetuliasein, vaan yhden naisen halu pitää vanhasta äidistään huolta.

Mahtavat Ammoiset ja muita karmaisevia kertomuksia on monipuolinen kauhukokoelma asiansa osaavalta kirjailijalta. Väitän vakavissani ja naama näkkärillä, että kun luvulla listataan vuosituhannen merkittäviä kotimaisia kauhukirjailijoita, Tuomas Saloranta mainitaan aina. Boris Hurtta , H. Miten selittää Usva-leirin tenho sellaiselle, joka ei ole sitä itse kokenut?

Suoran aivosyötteen toimiessa vielä hivenen puutteellisesti turvaudun kirjoitettuun sanaan ja kerron, millainen viikonloppu minulla oli. Usvan järjestää Anne Leinonen omassa kodissaan Ristiinassa, mikä näin ääneen lausuttuna voi kuulostaa triviaalilta, mutta on itse asiassa osoitus Annen suuresta sydämestä ja vankkumattomasta tuesta koko spefikirjoittajien yhteisölle.

En voi edes kuvitella, millaisia yhteistyökuvioita kaikki muut ovat solmineet, kun jo oma hyötynikin leirielämästä on niin laaja, ettei nykyistä uraani olisi edes olemassa tässä muodossa ilman Usvaa. Hattu päästä, faunit ja alienit! Tämä on sitä todellista kulttuurityötä. Työtä on piisannut ja piisaa edelleen, mutta Anne jaksaa hymyillä. Kesäinen Usva on nelipäiväinen ja alkaa torstaina, kun taas talvinen variantti hoituu kesälomien ulkopuolisena puhtaasti viikonloppukeikkana.

Neljä ihanaa päivää, jotka lataavat luovuuden pattereita ja auttavat jaksamaan vuoden pimeän ajan puurtamista. Vaan kaikella on hintansa: En pidä autossa istumisesta mitenkään erityisesti, mutta matkaan sujuvasti ja nipottamatta, kunhan joku muu ajaa. Ratin takana tilanne on heti synkempi.

Minulle passaa lyhyet ajot, kuten Yökylästä Kakskertaan. Pidemmillä matkoilla alkaa puutuminen. Helsinki ja Tampere on vielä mahdollista saavuttaa ilman suuremman antipatian syntymistä, mutta siitä eteenpäin mennään silkalla sisulla. Turnauskestävyyteni on onneksi parantunut tässä vuosien saatossa. Nyt rasitukset ilmenevät fyysisen kivun sijaan enää henkisenä uupumuksena. Voitte uskoa, että ihan jo perille pääsy tuntuu elähdyttävältä.

Ajomatka oli sujunut musiikkia kuunnellen Arrenin hoitaessa dj: Viimeiset etapit köröttelimme pitkin hiekkateitä, ylitimme siltoja, joiden alla vaanivat pahat pukit ja joki-Cthulhu, ja vihdoin saatoimme kaartaa autotallin eteen parkkiin. Lisäksi emme joutuneet joki-Cthulhun lonkeroihin. Astuin ulos autosta ja katsoin vehreyden keskellä siintävän kaksikerroksisen omakotitalon pihapiiriä.

Koskaan emme ole olleet paikalla ensimmäisinä, emmekä olleet nytkään. Muita leiriläisiä istui jo pihapöydän ympärillä, ja vaikka olin tainnut tavata heistä kaikki vain kahta viikkoa aikaisemmin Finnconissa , se ei vähentänyt tuntemaani iloa laisinkaan. Tämä oli minun heimoani.

Työn alla oli Usvan viimevuotisen äänikirjan Kun kansilaudoille liukui lohikäärme uusimman painoksen saattaminen levypakasta muovikoteloihin, ja moisesta ahkeruudesta innostuen tarjosin uutterille talkoolaisille oivallisen tilaisuuden tehdä lisää työtä. Nivaska Finncon-vihkosta ja Jake Cannonia kaipasi terävää käsitaittoa. Kaverit ryhtyivät puuhaan, minä sitten nidoin lopputulokset.

Materiaalipakettimme avulla seurakunnan rippikoulutyöntekijöillä on saatavilla tätä tietoa, jota he voivat seksuaalikasvatuksessa nuorille tarjota. Materiaalipaketti on ensisijaisesti tarkoitettu Porin Teljän seurakunnalle, jonka kanssa yhteistyössä opinnäytetyö on toteutettu. Opinnäytetyötä pystytään kuitenkin tarkastelemaan myös yleisellä tasolla.

Tässä raportissa kuvataan teoriatietoa apuna käyttäen sitä prosessia, jonka tuloksena oppitunti ja materiaalipaketti valmistuivat. Käsitteitä selvitetään niihin liittyvällä kirjallisuudella ja elektronisista lähteistä saaduilla tiedoilla Rippikoulu Rippikoulu on osa ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta, joka liittyy aina kiinteästi kasteen todellisuuteen. Rippikoulun tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu uskossaan kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen sekä elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä.

Rippikoulun tehtävä on ohjata rippikoululaisia elämään seurakunnan yhteydessä. Suomen evankelisluterilainen kirkko a. Rippikoulun opetus perustuu kirkon voimassaolevaan kristinoppiin eli Katekismukseen. Itse rippikoulu perustuu kaste- ja lähetyskäskyyn, joka löytyy Pyhän Raamatun Matteuksen evankeliumin luvusta Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. Piispainkokouksen hyväksymä uusi rippikoulun opetussuunnitelma Elämä - Usko - Rukous tuli voimaan korvaten edellisen rippikoulusuunnitelman vuodelta Suomen evankelis-luterilainen kirkko a.

Rippikoulu on kiinteä osa suomalaisten nuorten elämää noin 90 prosenttia vuotiaista käy rippikoulun. Rippikoulu, konfirmaatio ja rippijuhlat ovat tärkeä vaihe nuoren matkalla lapsuudesta aikuisuuteen. Sitä ei voida erottaa muusta ihmisenä olemisesta.

Seksuaalisuus sisältää seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoliidentiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamisen. Seksuaalisuuteen liittyy monia eri ulottuvuuksia ja se koetaan ja sitä voidaan ilmaista monin eri tavoin.

Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan. Sen merkitys on moninainen ja jokaiselle ihmiselle erilainen ihmisen on mahdotonta sanoa, miten toinen ihminen määrittelee seksuaalisuuden tai mitä se hänelle merkitsee. Seksuaalisuuden merkitys ihmiselle vaihtelee myös elämäntilanteen mukaan.

Seksuaalisuus muuttaa ilmenemistään ja tarkoitustaan elämäntilanteiden mukaan. Aika, yhteiskunta, historia, kulttuuri, uskonto ja elämänolosuhteet vaikuttavat jokaisen käsitykseen seksuaalisuudesta ja myös itsestä tyttönä tai poikana, naisena tai miehenä.

Seksuaalisuutta voidaan ajatella välineenä, jonka avulla jokaiselle löytyy oma tapa elää ja olla olemassa, ilmaista itseään, ymmärtää elämää ja rakastaa. Seksuaalisuus ilmenee ajatuksissa, teoissa, sanoissa ja toiveissa. Väestöliitto a; Bildjuschin ym. Seksuaalisuus on enemmän kuin vain sukupuolista kanssakäymistä eli ihmisen biologiseen olemukseen kuuluvaa käyttäytymistä. Kirkon opettaessa, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, joita molempia kutsutaan Jumalan kuvaksi, nostetaan seksuaalisuus ihmisen jumalasuhteeseen kuuluvaksi asiaksi.

Seksuaalikasvatus Seksuaalikasvatuksen perustana ovat arvot, sillä jokainen kasvattaja nojaa johonkin arvojärjestelmään. Seksuaalikasvatuksella tarkoitetaan toimintaa, jonka sisältönä ja kohteena on seksuaalisuutta koskeva ymmärrys ja kokemus. Tärkeimpiä seksuaalikasvattajia ovat omat vanhemmat, mutta.

Muita mahdollisia seksuaalikasvattajia ovat mm. Seksuaalikasvatus ohjaa nuorta pohtimaan omaa seksuaalisuuttaan, omia rajojaan sekä omaa kasvuaan. Se on osa ihmiseksi kasvamista ja elämän taitojen opettelua. Hyvä seksuaalikasvatus antaa lisäksi tietoja ja taitoja, joilla voi ehkäistä mm. Parhaimmillaan nuori voi saada eväitä siihen, miten kuulla omaa sisäistä ääntään ja miten sitä rohkenee noudattaa huolimatta houkutuksista tai painostuksesta.

Varsinkin rippikouluissa opetus saattaa olla vanhanaikaista ja syyllistävää. Lisäksi opettajat saattavat puhua asioista liikaa omien uskonnollisten vakaumuksiensa, eivätkä kirkon virallisen kannan ja rippikoulusuunnitelman, pohjalta.

Niinpä opetus ei välttämättä sellaisenaan tavoita nuoria. Nuorten sukupuolitautien ja teiniraskauksien määrän lisääntyminen Kansanterveyslaitos saattaa johtua osaksi riittämättömästä ja sisällöltään aikansa eläneestä seksuaalikasvatuksesta. Tietenkin on myös niitä seurakuntia, joissa seksuaalikasvatus hoidetaan mallikkaasti ja nuoria kiinnostavalla tavalla. Molempia tekijöitä kiinnostaa lasten ja nuorten parissa työskentely, ja koska työhön tulee liittää myös kirkollinen näkökulma, löytyi yhteinen hedelmällinen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli valmistella Porin Teljän seurakunnan kevään hiihtolomarippileiriläisille oppitunti aiheesta seksi ja seurustelu ja lisäksi koota seurakunnan rippikoulutyöntekijöille laajempi materiaalipaketti samasta aiheesta.

Tavoitteet ja sisällöt oppitunnille ja materiaalipaketille suunniteltiin yhteistyössä Porin Teljän seurakunnan seurakuntapastori Juhana Saaren sekä nuorisotyönohjaaja Eeva Niiniviidan kanssa ja rippikoulusuunnitelmaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko b.

Lisäksi myös rippikoulunuoria pyydettiin etukäteen esittämään toiveita oppitunnin sisällöistä ja toteutuksesta. Koko opinnäytetyön tavoitteena oli täyttää kahden opiskelijan opinnäytetyön vaatimukset. Tekijöiden henkilökohtaisina tavoitteina oli pitää nuoria kiinnostava, innostava, mielenkiintoinen ja antoisa oppitunti sekä koota käyttökelpoinen ja selkeä, toiminnallisuutta korostava materiaalipaketti, joka jäisi seurakunnalle pidempiaikaiseen käyttöön.

Oppitunnille asetettiin tavoitteeksi, että se vastaisi nuorten etukäteen esittämiin toiveisiin, olisi luonteeltaan toiminnallinen, nuoria kiinnostava, hyödyllinen ja hauska. Oppitunnin tavoite oli myös, että nuoret saisivat perustiedot käsiteltävistä aiheista ja osaisivat soveltaa niitä omassa elämässään. Lisäksi halusimme kyseenalaistaa median luomaa käsitystä seksuaalikeskeisestä maailmasta, keskustella seksuaaliseen kehitykseen liittyvistä asioista sekä parisuhteesta.

Materiaalipaketin tavoitteiksi asetettiin, että sitä voitaisiin jatkossakin hyödyntää Porin Teljän seurakunnan rippileireillä työntekijöiden apuna seksuaalikasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena oli myös, että työntekijät ottaisivat sen mukaan työnsä tueksi ja työkaluksi rippileireille. Paketin tarkoituksena on tarjota työntekijöille faktatiedon lisäksi uusia ideoita ja erilaisia vaihtoehtoja opetuksen järjestämiseen. Alusta alkaen ajatuksena oli tehdä opinnäytetyö produktiomuotoisena, mutta aihe oli pitkään hämärän peitossa.

Lopulta terveysalan ja kirkollisen alan luonteva yhtymäkohta löytyi, ja saimme ajatuksen tehdä työmme rippikoululaisten seksuaalikasvatuksesta. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä ajatuksena oli pitää seksuaalikasvatuspäivä rippikoululaisille ja lisäksi tuottaa pienimuotoinen materiaalipaketti, josta olisi apua seurakunnan työntekijöille seksuaalikasvatuksen toteuttamisessa jatkossa.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan opetusta olisi ollut noin tuntia, joiden aikana kokeiltaisiin erilaisia opetusmenetelmiä ja vertailtaisiin niiden vaikuttavuutta ja kiinnostavuutta. Vertailun tuloksia oli tarkoitus hyödyntää materiaalipaketissa. Kevään aikana otimme yhteyttä useisiin seurakuntiin maakunnan alueella, mutta innostunutta yhteistyökumppania ei löytynyt. Jatkoimme etsimistä, ja loppukesästä Porin Teljän seurakunta ilmoitti olevansa kiinnostunut yhteistyöstä kanssamme.

Tuolloin saimme tietoomme, että rippileiri, jolle pääsisimme oppituntia pitämään, pidettäisiin helmikuussa Alustavasti suunniteltiin, että saisimme noin tuntia aikaa aiheen käsittelemiseen nuorten kanssa. Näiden tietojen pohjalta aloimme muokata aiemmin tekemäämme toimintasuunnitelmaa vastaamaan uusia olosuhteita. Syksyn ja talven mittaan olimme yhteydessä seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavaan pastoriin ja nuorisotyönohjaajaan, jotka antoivat meille hyvin vapaat kädet niin tunnin kuin materiaalipaketinkin tekemiseen.

Aloimme suunnitella oppituntien sisältöjä ja käytettäviä menetelmiä alustavasti. Joulukuussa alkoi myös materiaalipaketin työstäminen. Sovimme tapaamisen rippileiriläisten kanssa tammikuulle Tuolloin keräisimme nuorilta toiveita ja kysymyksiä tuleviin oppitunteihin liittyen. Yllätykseksemme aikaa olikin varattu vain puolitoista tuntia.

Tämän seurauksena jouduimme muuttamaan sekä alustavia suunnitelmiamme että työn painopistettä. Yhtenä työn alkuperäisistä tavoitteista oli tehdä vertailevaa tutkimusta seksuaalikasvatusmenetelmien vaikuttavuudesta ja kiinnostavuudesta, mutta tuntikehyksen kutistumisen vuoksi tämä tavoite jouduttiin hylkäämään. Lisäksi jouduimme pohtimaan, onko työ näiden muutoksien jälkeen riittävän laaja vastatakseen niihin vaatimuksiin, joita kahden ihmisen opinnäytetyölle on asetettu.

Konsultoituamme opinnäytetyömme ohjaajia päädyimme tuottamaan suunniteltua laajemman materiaalipaketin, joka myös lähetettäisiin arvioitavaksi viidelle rippikoulutyön asiantuntijalle Turun arkkihiippakunnan alueella. Asiantuntijoiksi valittiin tuomiokapitulin edustajan lisäksi kirkkoherra, kappalainen, seurakuntapastori nuorisodiakoni sekä kaksi nuorisotyönohjaajaa, jotka edustavat hiippakunnan erikokoisia seurakuntia. Valitsemalla asiantuntijat erikokoisista seurakunnista, palautteeseen haettiin alueellista näkökulmaa Oppitunti Alustavan tuntisuunnitelman mukaan oppitunneilla oli tarkoitus käsitellä seuraavia aiheita: Nämä aiheet nousivat aikaisemmin tehdyistä vastaavanlaisista materiaaleista, rippikoulusuunnitelmasta, ja lisäksi halusimme painottaa itse tärkeinä pitämiämme asioita.

Tammikuun lopulla, kun tapasimme rippikoululaiset, luettelimme heille nämä suunnittelemamme aiheet ja pyysimme heitä kirjoittamaan tyhjälle paperille, mistä aiheista he haluaisivat kuulla ja keskustella. Sen lisäksi heiltä kysyttiin, mikä olisi heille mieluisin opetusmenetelmä luento vai toiminnallinen opetus ja pyydettiin myös esittämään mieleen tulevia kysymyksiä, joihin voisimme sitten tunnilla vastata. Opetusmenetelmäksi suurin osa nuorista toivoi luentoa, mutta keskusteltuamme seurakunnan työntekijöiden kanssa päädyimme kuitenkin toteuttamaan tunnin toiminnallisena, sillä uskoimme toiminnallisesta opetuksesta olevan nuorille enemmän hyötyä.

Pelkkä luennoiva opetus ei yksin riitä, vaan osallistuminen ja oivaltaminen tuovat tiedon lähemmäksi nuoria ja erilaiset toiminnalliset harjoitukset ja tehtävät pitävät opetuksen mielenkiintoisena ja tukevat nuorten valmiuksia käsitellä asioita. Toiminnallisen lähestymistavan valitsemista tuki myös se, että oppitunnille asettamamme tavoitteet liittyivät juuri nuorten innostamiseen ja opetuksen kiinnostavuuteen.

Kun oppituntiin oli aikaa noin kolme viikkoa, aloimme toden teolla suunnitella tunnin sisältöjä ja käytettäviä menetelmiä. Halusimme saada nuoret pohtimaan ihastumiseen ja seurustelemiseen liittyviä asioita yhdessä ja että nuorille jää riittävät tiedot sukupuolitaudeista ja ehkäisystä.

Tuntia suunniteltaessa haastavimmalta tuntui löytää ne toiminnalliset menetelmät, joilla nuoret todennäköisimmin saataisiin osallistumaan ja innostumaan opetuksesta.

Päädyimme lopulta aloittamaan tunnin tehtävällä, jossa nuoret jaettiin tyttö- ja poikaryhmiin. Näissä ryhmissä heidän tehtävänään oli piirtää unelmien seurustelukumppani ja kirjata ylös tältä odotettavia ominaisuuksia. Sen jälkeen työt esitettiin ja niistä keskusteltiin.

Tämän jälkeen puhuttiin siitä, miten unelmien seurustelukumppani valloitetaan, miten seurustelusuhde aloitetaan, mitä kuuluu hyvään parisuhteeseen ja miten seurusteleminen lopetetaan tyylikkäästi ja toista kunnioittavalla tavalla.

Tämän aiheen käsittelemiseen käytettiin aikaa noin tunti, jonka jälkeen siirryttiin puhumaan sukupuolitaudeista ja ehkäisystä. Pyysimme nuoria miettimään, minkä vuoksi ehkäisyä käytetään ja näiden ajatusten pohjalta aloitimme keskustelun sukupuolitaudeista. Nuoria pyydettiin luettelemaan kaikki heidän tietämänsä sukupuolitaudit.

Nämä taudit kirjattiin fläppitaululle, jonka jälkeen nuoria pyydettiin vielä kertomaan, mitkä taudeista voidaan parantaa. Seuraavaksi kerroimme taudeista vielä tarkemmin ja oikaisimme joitain nuorten harhaluuloja ja vastailimme heidän kysymyksiinsä.

Tunnin päätteeksi jaoimme nuorille itse kokoamamme lyhyen tietoiskun sukupuolitaudeista ja ehkäisystä Liitteet 1 ja 2 sekä Aids-tukikeskuksen esitteet kondomin käytöstä ja HIV: Näytimme myös halukkaille joitain kuvia sukupuolitaudeista.

Nuoret olivat kiitettävästi mukana koko puolitoista tuntia kestäneen opetuksen ajan. He jaksoivat esittää kysymyksiä ja olla kiinnostuneita alusta loppuun ja merkittävää oli myös se, että kaikki 25 leiriläistä osallistuivat keskusteluun.

Muutamat tulivat vielä tunnin jälkeenkin kysymään meiltä neuvoja. Keräsimme nuorilta vapaamuotoisen kirjallisen palautteen tunnista. Palaute oli pelkästään positiivista joskin jotkut jäivät kaipaamaan ilmaisia kondomeja.

Nuoret kokivat opetuksen hyödylliseksi ja ymmärrettäväksi ja suurin osa kertoi myös oppineensa paljon uutta. Leirin isoset halusivat tulla mukaan oppitunnille ja myös he antoivat tunnin jälkeen kirjallista palautetta. Heidän mielestään tunti palveli tarkoitustaan hyvin ja hekin kokivat saaneensa opetuksesta uutta tietoa.

Isoset olivat lisäksi erityisen tyytyväisiä siitä, että saivat osallistua opetukseen ja keskusteluun. Tunnilla olivat läsnä myös leirin johtajat pastori Juhana Saari sekä nuorisotyöntekijä Eeva Niiniviita, jotka olivat tyytyväisiä tunnin toteutukseen Materiaalipaketti Materiaalipaketin tarkoitus oli alun perin toimia sellaisena pakettina, jonka pohjalta seurakunnan työntekijät voisivat pitää samanlaisen seksuaalikasvatuspäivän, kuin meidän oli tarkoitus pitää.

Opetukseen varatun ajan vähentyessä materiaalipaketin osuus kuitenkin kasvoi, joten päädyimme käsittelemään siinä kaikkia niitä aiheita, joita rippikoulun seksuaalikasvatukseen voi kuulua.

Aloimme kirjoittaa ensin melko suppeasti niistä aiheista, joista rippikoululaisille olisi tarkoitus oppitunneilla puhua: Aiheita pitäisi olla enemmän ja niitä tulisi käsitellä laajemmin. Aloitimme täydentämällä jo aikaisemmin aloittamiamme kappaleita, joita olivat Ihastuminen, rakastuminen, seurustelu, parisuhde, Ehkäisyn ABC sekä Sukupuolitaudeista.

Aiheita materiaalipakettiin lähdimme pohtimaan aluksi rippikoulusuunnitelman pohjalta. Sen mukaan rippikoulun perusjakson aikana tulisi käsitellä nuorten elämää, erityisesti nuorten kehitysvaiheisiin liittyviä kysymyksiä, itsenäistymistä, oman seksuaalisen identiteetin löytämistä, suhdetta omaan ja toisen seksuaalisuuteen, suhdetta toiseen sukupuoleen, avioliittoa, perheen perustamista, arvojen ja ihanteiden muodostamista, omatuntoa, identiteettiä ja rajojen merkitystä Suomen evankelis-luterilainen kirkko Näiden teemojen, aiemmin tehtyjen oppaiden ja omien intressiemme pohjalta muotoutuivat seuraavat otsikot, joiden alle olemme tässä perustelleet aiheiden valintaa myös kirjallisuuden avulla.

Seksuaalisuus on suuri voimanlähde, joka on löydettynä ja omaksi koettuna suuri mahdollisuus. Nuoren seksuaalinen herääminen on yksilöllistä ja seksuaaliset kokemukset voivat olla voimavara ja rikkaus hänen kasvulleen. On tärkeää, että nuoret saavat asiallista tietoa seksuaalisuudesta, sillä se lisää. Oman seksuaalisuuden haltuunotto on tärkeä nuoruusiän kehitystehtävä ja sen toteutumista edistävät omiin tunteisiin ja tuntemuksiin tutustuminen.

Seksuaalikasvatuksessa tulisi tukea tämän kehitystehtävän toteutumista. IhmiSeksi , 8; Frantti-Malinen , ; Bildjuschin ym. Seksuaalisuus on ihmisen herkimpiä asioita, ja siksi mahdollisuus kasvaa hyvään seksuaalisuuteen on kasvatuksessa tärkeää.

Seksuaalisuus koskettaa kaikkia ihmisiä ja sen merkitystä ja tehtävää on jokaisen kyettävä selvittämään itselleen ja löydettävä kuhunkin elämäntilanteeseen sopivat painotukset. Sen vuoksi seksuaalikasvatuksen tulee rakentua hyvin avoimelle pohjalle ja huomioiden erilaisista seksuaalikulttuureista tulevat nuoret ja perheet. Usein pohditaan miten nuorten kiinnostusta seksiä kohtaan voitaisiin vähentää.

Väistämätön tosiasia on se, että nuoruusiässä seksiin liittyvät asiat alkavat kiinnostaa. Meidän mielestämme olisi tärkeää kannustaa nuoria kiinnostumaan omasta seksuaalisuudestaan ja hankkimaan tietoa siihen liittyen, sillä mitä enemmän nuorilla on tietoa, sitä todennäköisemmin he haluavat huolehtia omasta seksuaaliterveydestään ja pitää kiinni seksuaalioikeuksistaan.

Seksuaalikasvattajan tehtävä on tarjota nuorille sellaista tietoa, jota nuoret tarvitsevat ja kaipaavat ja joka tukee heidän seksuaalista kasvuaan. Kristillinen ihmiskäsitys ja seksuaalisuus Jumala on luonut ihmisen seksuaaliseksi olennoksi, joten kristillisen ihmiskäsityksen mukaan seksuaalivietti ja seksuaaliset tarpeet kuuluvat Jumalan tahdon mukaiseen ihmisyyteen.

Seksuaalisuus on Jumalan lahja, ja ihmisten tulisi iloita ja kiittää siitä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko a; Kopperi , Kristillisen seksuaalietiikan, ja sitä kautta myös rippikoulun seksuaalikasvatuksen, haaste on tavoittaa hyvinkin hajanainen kohderyhmä.

Rippikoulussa tähän on erinomaiset edellytykset. Tuomme työhömme kristillistä näkökulmaa muun muassa korostamalla kristillistä ihmiskäsitystä ja siitä kumpuavaa toisen ihmisen kunnioittamista, vastuullisuutta, ihmisen kokonaisvaltaisuutta, perhekeskeisyyttä, yhteisöllisyyttä, persoonallista kasvua, sitoutumista ja luottamusta. Seksi ja media Yksi seksuaalikasvatuksen tärkeimmistä päämääristä on kertoa nuorille todenmukaisesti siitä maailmasta, jossa he elävät.

Media luo kuvan seksikeskeisestä maailmasta ja nuorille suunnattu mainonta ja musiikkivideot ovat jopa pornografisia. Naisvartalolla myydään tuotteita, joilla ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa. Seksi ja porno ovat aina kiinnostaneet ihmisiä.

Jokainen joutuu tahtomattaankin niiden vaikutuspiiriin. Pornomateriaalissa esitetty seksi on kuitenkin aivan muuta kuin seksi todellisuudessa. Pornossa seksi nähdään irrallisena osana elämää rakkautta, rakastamista, hellyyttä ja läheisyyden tunnetta ei kuvata.

Pornosta ei myöskään selviä, että seksi voi olla joskus vaikeaa ja siihen voi liittyä ongelmia. Media ja elokuvateollisuus ovat ottaneet vallan nuorten seksuaalikasvatuksessa ja niiden ansiosta nuorille jää pinnallinen kuva seksuaalisuudesta ja he alkavat esineellistää myös omaa seksuaalisuuttaan.

Nuori tarvitsee aikuisen tukea median antamien mallien kyseenalaistamiseen. Seksuaalikasvatus auttaa nuoria löytämään itsevarman ja myönteisen kuvan itsestään, seksuaalisuudestaan ja seksistä. Väestöliitto b; Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Yleensä kehitys tapahtuu niin, että keho on aikuinen paljon ennen kuin mieli tai sosiaaliset taidot. Lapsi näyttää aikuiselta ennen kuin hänellä on aikuisen tietoja ja taitoja elämästä. Ei ole helppoa olla luokan ensimmäinen kehittynyt tyttö tai poika, muttei myöskään ole helppoa olla se viimeinen.

On hyvä muistaa, että jokaisesta kasvaa lopulta omanlaisensa aikuinen. Matkalla aikuisuuteen vie kuitenkin aikansa ennen kuin muuttuneen kehon kanssa oppii elämään. Silloin, kun ei itsekään vielä ole tottunut itseensä, ei juuri kaipaa ylimääräistä huomiota. Moni haluaa vain olla samanlainen kuin muutkin, sillä erilaisuus pelottaa ja tarve olla samanlainen, kuulua joukkoon ja onnistua siinä vahvistavat itsetuntoa.

IhmiSeksi , 12; Väestöliitto a. Kehossa tapahtuvien suurten muutoksien lisäksi myös psyykkisellä puolella tapahtuu paljon. Jokainen joutuu murrosiässä miettimään omaa elämäänsä ja sen kulkua, päätöksiään ja tekemisiään. Murrosikäisen tunne-elämä on ailahtelevaista mielialat vaihtelevat nopeasti äärestä toiseen. Näiden nopeassa tahdissa tapahtuvien muutosten vuoksi nuoret ovat murrosiässä usein hämmentyneitä, epävarmoja itsestään ja tarvitsevat aikuista kertomaan, että se kaikki kuuluu asiaan ja on täysin normaalia.

Rippikouluikäisille murrosikään liittyvät fyysiset muutokset ovat yleensä jo tuttuja. Sen sijaan psyykkisellä puolella tapahtuvat muutokset ovat vuotiaille enemmän kuin ajankohtaisia: Rippikouluikäisten seksuaalikasvatuksessa onkin tärkeää keskittyä siihen, että saadaan nuori ymmärtämään oma ainutlaatuisuutensa, uskomaan itseensä ja hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin hän on.

Ihastuminen, rakastuminen, seurustelu, parisuhde Ihastumiset kuuluvat murrosikään, niin kuin kaikkiin muihinkin ikävaiheisiin. Ihastuminen on rakkautta kevyempää. Ihastua voi olemukseen, ulkonäköön, tuoksuun tai sanoihin aivan hyvin voi siis ihastua ihmiseen, jota ei tunne. IhmiSeksi , 15; Kettunen , Rakastuminen voi aiheuttaa varsinaisen tunnemyrskyn. On epäselvää, mistä tämänkaltainen kahden ihmisen välinen jännite syntyy ja kenen kanssa sitä voimakkaimmin kokee. Tunteet laittavat vatsan sekaisin, vievät yöunet ja saavat asiat näyttämään valoisilta.

Rakkauden kohteet vaihtuvat vuosien mittaan moneen kertaan, mutta tunne itsessään on rakentava ja sen myötä itsevarmuus ja rohkeus lisääntyvät. Nuoruusajan kolme tärkeää tehtävää ovat muuttuneen kehon omaksi kokeminen ja haltuunotto, vanhemmista irtautuminen ja ikäisten kanssa oleminen.

Seurustelu tukee kaikkia näitä perustehtäviä. Nuori saa seurustellessaan palautetta uudessa roolissaan matkalla aikuisuuteen. Siksi onkin tärkeää, että nuori saa opetella vuorovaikutustilanteita omassa tahdissaan, turvallisesti ja omien kykyjensä mukaisesti.

Rippikoulusuunnitelman mukaisessa rippikoulun seksuaalikasvatuksessa painopiste on usein nimenomaan ihastumiseen, seurustelemiseen ja avioliittoon liittyvissä asioissa. Tämä johtuu siitä, että kirkon opetusten mukaan seksi kuuluu pysyvään parisuhteeseen. Nuoret on hyvä laittaa keskustelemaan keskenään muun muassa siitä, mitä seurustelukumppanilta on lupa odottaa, mitä seurustelusuhteessa ei tarvitse hyväksyä, millaiset ovat hyvän parisuhteen pelisäännöt ja mikä on parisuhteen merkitys.

Rippikoulun seksuaalikasvatuksessa puhutaan usein myös siitä, mitä kihlautuminen tarkoittaa, sillä nuoret eivät nykyään tunnu ymmärtävän kihlauksen olevan lupaus avioliitosta. Eka kerta Ensimmäinen kerta on aina uusi, ihmeellinen ja jännittävä tilanne. Sitä odotetaan innokkaasti ja sen ajoittaminen tuntuu olevan tärkeää, jotta nuori.

Ensimmäinen yhdyntä tapahtuu usein siksi, että siihen on mahdollisuus, eikä sen vuoksi, että nuori kokisi olevansa siihen valmis. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus a. Ensimmäiseen kertaan liittyy paljon odotuksia, mutta siihen liittyy myös jännitystä ja pelkoja. Seksuaalikasvatuksen tehtävä on antaa vastauksia ja lievittää pelkoja tarjoamalla nuorille riittävästi asiallista ja ymmärrettävää tietoa.

Seksuaalioikeudet Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka perustuvat YK: Jotta ihmiset ja yhteiskunnat kehittäisivät tervettä seksuaalisuutta, tulisi seksuaalioikeudet hyväksyä ja niitä tulisi edistää, kunnioittaa ja puolustaa kaikissa yhteiskunnissa.

Seksuaalioikeuksien toteutumisen takeena on kaikkien osapuolten pyrkimys kohti tavoitteita eli mahdollisimman hyvää seksuaaliterveyttä. Seksuaaliterveys on tulosta sellaisesta elinympäristöstä, joka tunnustaa, kunnioittaa ja toteuttaa seksuaalioikeuksia.

Seksuaalikasvatuksen lähtökohtana tulisi pitää sitä ajatusta, että seksuaaliterveydellä on ihmiselle samankaltainen merkitys kuin terveydellä yleensäkin. Näin ollen seksuaalioikeuksista puhumisen pitäisi olla yksi seksuaalikasvatuksen perusasioista. Seksuaalioikeuksien julistuksen mukaan jokaisella on oikeus saada opetusta ja tietoa seksuaalisuudesta sekä niitä palveluita, joita seksuaaliterveyden ylläpitämiseksi tarvitaan.

Nuorten palvelut pitäisi suunnitella nuorille sopiviksi ja helposti saavutettaviksi. Nuoret tarvitsevat seksuaaliasioissa jatkuvaa ohjausta, sillä ilman aikuisilta saatavaa opetusta. Omaa kehoaan kunnioittava ja seksuaalioikeuksista tietoinen nuori huomaa herkemmin, jos hän joutuu seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, ja osaa sekä uskaltaa pyytää apua. Seksologian maailmanjärjestö; Bildjuschin ym. Sukupuolitaudeista Sukupuolitaudit ovat yleisiä nuorilla, koska seksikumppanit vaihtuvat nopeasti, limakalvot eivät ole täysin kehittyneet, kondomin käyttö on satunnaista, kondomia ei käytetä lainkaan tai sitä käytetään väärin.

Sukupuolitautitartuntojen määrät ovat olleet viime vuosiin asti jatkuvassa nousussa. Huomattava piikki tartuntatilastoissa näkyy vuosina , jolloin seksuaalikasvatus ei kuulunut pakollisena peruskoulun opetussuunnitelmaan. Jo tästä voidaan päätellä, että seksuaalikasvatuksella todella voidaan vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen. Nuorten on ymmärrettävä sukupuolitautien vakavuus ja vaarallisuus sekä opittava huolehtimaan itsestään ja kumppanistaan suojautumalla taudeilta ja hankkiutumalla tarvittaessa tutkimuksiin.

Hyvällä seksuaalikasvatuksella voidaan vaikuttaa myönteisesti nuorten seksuaalikäyttäytymiseen ja seksuaaliterveyteen. Rippikouluiässä seksikokeilut alkavat tulla ajankohtaiseksi, ja sen vuoksi on tärkeää, että nuoret tietävät miten sukupuolitaudit tarttuvat ja että ne voivat tarttua kenelle tahansa. Tietoa sukupuolitaudeista ei voi koskaan olla liikaa.

Ehkäisyn ABC Seksiin liittyy riskejä, joilta pitää osata suojautua siinä vaiheessa kun ensimmäistä kertaa miettii yhdyntää. Ehkäisyyn tutustuminen pitäisi aloittaa jo vuosia ennen kuin yhdynnät ovat ajankohtaisia. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on, että nuori tietää ikäisilleen parhaiten sopivat ehkäisyvälineet sekä osaa käyttää ja hankkia niitä, tietää, mikä tekee seksistä turvallisempaa ja ymmärtää, että seksin riskeihin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.

Alle vuotiaiden raskaudenkeskeytysten lukumäärä oli laskussa vuoteen asti, jonka jälkeen se kääntyi hitaaseen nousuun. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa yhdyntäaktiivisuuden lisääntyminen ja raskauden ehkäisymenetelmien käytön suhteellinen väheneminen sekä peruskoulujen seksuaaliopetuksen muuttuminen vapaaehtoiseksi vuonna Gissler , Raskaudenehkäisyn merkityksen ymmärtämiseksi nuorten on ensin ymmärrettävä, kuinka lapsi saa alkunsa.

Lisäksi nuorten tulee tietää, mistä raskauden keskeytyksessä on kyse ja miten siihen voi hakeutua, mutta heidän on myös ymmärrettävä kuinka suuresta päätöksestä on kysymys. Seksuaalinen monimuotoisuus Seksuaalikasvatuksen ja seksuaaliterveyspalveluiden tavoitteena on tukea yksilöä kehittymään omaa seksuaalisuuttaan ja sukupuolikokemuksiaan arvostavaksi aikuiseksi.

Tämä tavoite koskee kaikkia nuoria, niin hetero- kuin homoseksuaalejakin. Osa aikuistumista on oppia hyväksymään oma seksuaalisuutensa, iloita siitä ja oppia ilmaisemaan sitä itseä ja toista kunnioittavalla tavalla. Sen lisäksi seksuaalikasvatuksessa pyritään kasvattamaan nuoria hyväksymään myös muiden ihmisten seksuaalisuus ja sen ilmenemismuodot. Seksuaalikasvatuksen avulla voidaan oikaista vääriä uskomuksia ja tehdä tilaa moninaisille seksuaalisuuden ja sukupuolen ilmaisutavoilla ja roolimalleille.

Seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta Seksuaalista väkivaltaa ovat kaikki sellaiset teot, jotka loukkaavat toisen seksuaalista koskemattomuutta. Vaikka teosta ei jäisi näkyviä jälkiä, siitä jää aina henkisiä kolhuja, jotka voivat tulla esiin vasta paljon myöhemmin.

Yksikin seksuaalisen väkivallan kokemus voi aiheuttaa uhrille monenlaisia seurauksia, kuten ahdistusta, levottomuutta, univaikeuksia, syömishäiriöitä,. Seksuaalirikoksesta voi joutua vastuuseen, vaikka ei olisi tarkoittanut vahingoittaa toista. IhmiSeksi , ; Cacciatore ym. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa siis sukupuoliyhteyttä alle vuotiaan kanssa, mutta myös esimerkiksi koskettelemalla tai muulla tavoin tehtyä seksuaalista tekoa, joka on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä.

Myös lapsen saaminen itse ryhtymään mainitunlaiseen tekoon luetaan lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Väestöliitto a; Kettunen , Seksuaalioikeuksien mukaan jokaisella on oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, seksuaaliseen loukkaamattomuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen sekä seksuaaliseen vapauteen Seksologian maailmanjärjestö Seksuaalikasvatuksen tavoitteena tulisi olla, että nuori tuntee nämä seksuaalioikeudet ja osaa kunnioittaa niitä, jotta seksuaalirikoksia ei pääsisi tapahtumaan Materiaalipaketista saatu palaute ja sen pohjalta tehdyt muutokset Laadimme palautekaavakkeen helpottamaan palautteen antamista.

Siinä arkkihiippakunnan rippikoulutyön asiantuntijoista valittuja arvioitsijoita pyydettiin arvioimaan omin sanoin seuraavia asioita: Lisäksi heiltä pyydettiin mahdollisia muutosehdotuksia sekä vapaamuotoista arviointia. Kysyimme myös, voisivatko he ajatella käyttävänsä pakettia rippikoulun seksuaalikasvatuksessa. Kaikki asiantuntijat pitivät pakettia käyttökelpoisena ja hyödyllisenä. Ajantasaisen tiedon välittymistä seurakuntiin pidettiin tärkeänä. Pakettia pidettiin yleisesti ottaen selkeänä.

Jonkun mielestä hieman erikoisempi fontti hankaloitti lukemista aluksi. Käytetty kieli oli palautteen mukaan hyvää ja selkeää. Yhden arvioitsijan mielestä välillä selkeyden säilyttämiseksi oli jouduttu oikaisemaan joitain asioita, mitkä olisi voinut selittää laajemminkin, tosin esimerkkejä tällaisista kohdista ei tuotu esille.

Muutamat alleviivaukset koettiin hieman hyökkäävinä. Lisäksi sisällysluetteloa toivottiin laajemmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi. Paketin ulkoasua pidettiin miellyttävänä ja selkeänä. Yhden arvioitsijan mielestä paketti oli hieman liian paksu. Paketin alkuperäinen nimi Kohti parempaa seksuaalikasvatusta koettiin hieman asenteelliseksi.

Aihevalintoja pidettiin hyvinä, mutta joidenkin mielestä paketti oli jopa turhan laaja. Toisaalta monet toivoivat lisää laajuutta seurustelu- ja tunnepuoleen sekä kristillisen uskon ja etiikan käsittelyyn. Kuitenkin tuotiin esille myös sellainen asia, että esimerkiksi avo- ja avioliitosta sekä avioerosta löytyy rippikoulukirjoista ammattilaisten kirjoittamaa tekstiä, joten tässä paketissa kyseisiä asioita on käsitelty ehkä liian laajasti.

Kappaleeseen Kirkko ja seksuaalisuus toivottiin lisää syvyyttä ja eri näkökulmien ja mielipiteiden esille tuomista. Myös kappaleen otsikko Kirkko ja seksuaalisuus koettiin liikoja lupaavaksi. Aiheiden käsittelyjärjestystä pidettiin pääosin loogisena ja selkeänä, joskin muutamassa palautteessa toivottiin kappaleita Seksi ja media sekä Kirkko ja seksuaalisuus paketin alkupuolelle.

Pääosin vastaajat uskoivat voivansa hyödyntää pakettia seksuaalikasvatuksessa. Etenkin ehdotukset aiheiden toiminnallista käsittelyä varten koettiin hyviksi ja käyttökelpoisiksi. Yhden palautteen mukaan paketissa on niin paljon asiaa, että todennäköisesti siitä tulee hyödynnettyä vain pientä osaa.

Vapaamuotoisissa arvioinneissa haluttiin vielä korostaa valitsemamme aiheen tärkeyttä sekä sitä, että kaikki materiaali tästä aiheesta on tarpeellista. Palautteen pohjalta päädyimme muuttamaan asioiden käsittelyjärjestystä niin, että kappaleet Kirkko ja seksuaalisuus sekä Seksi ja media siirrettiin paketin. Sisällysluetteloon lisättiin alaotsikot, jotta luettelosta saataisiin selkeämpi, yksityiskohtaisempi ja informatiivisempi.

Osa pakettiin tehdyistä alleviivauksista poistettiin. Tärkeinä pitämämme alleviivaukset saivat jäädä.

Lainauksia Katekismuksesta ja Raamatusta vähennettiin ja lyhennettiin. Joissain kappaleissa sanamuotoja korjailtiin virhetulkintojen välttämiseksi. Fontin vaihtamiseen emme yhden palautteen pohjalta kokeneet tarvetta, sillä meidän ja myös muiden arvioitsijoiden mielestä fontti ja työn ulkoasu kaiken kaikkiaan on selkeä ja helposti luettava. Liitteiden peleihin fontti kuitenkin vaihdettiin. Paketin nimi vaihdettiin neutraalimmaksi ja joitain otsikoita muutettiin. Kappale Ihastuminen, rakastuminen, seurustelu ja parisuhde oli alun perinkin paketin laajimmin käsitelty kappale.

Haimme siihen lisää syvyyttä kehittämällä tehtäviä ja harjoituksia sekä hiomalla sanamuotoja. Avo- ja avioliitosta sekä avioerosta halusimme paketissamme kertoa siinä laajuudessa kuin arviointiin lähteneessä versiossa, poistaen kuitenkin lainaukset Katekismuksesta. Kappaleen Raskaus ja sen keskeyttäminen radikaalia lyhentämistä emme pitäneet aiheellisena yhden palautteen vuoksi, sillä mielestämme kyseessä on aihe, joka etenkin nykypäivänä koskettaa nuoria. Tästä kertovat esimerkiksi tilastot, joiden mukaan teiniraskaudet ja vuotiaiden raskaudenkeskeytykset ovat jatkuvassa kasvussa Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus b.

Tiivistimme kuitenkin kappaletta jonkin verran. Kappaleeseen Kirkko ja seksuaalisuus toivottiin monenlaisia muutoksia. Päädyimme vaihtamaan kappaleen otsikoksi Kristillinen ihmiskäsitys ja seksuaalisuus ja kirjoitimme kappaleen uudelleen korostaen erityisesti kristillistä ihmiskäsitystä, jonka mukaan seksuaalisuuteen liittyvät olennaisena osana vastuullisuus, luottamus, sitoutuminen, yhteisöllisyys, perhekeskeisyys, avioliitto ja keskinäinen rakkaus.

Kun materiaalipakettiin oli tehty tarvittavat muutokset, se luovutettiin Porin Teljän seurakunnan käyttöön. Valmis materiaalipaketti on sivuinen tuotos ja se on tämän raportin liitteenä Liite 3. Tavoitteenamme oli valmistella ja pitää kiinnostava, innostava ja antoisa oppitunti rippikouluryhmälle sekä tuottaa käyttökelpoinen, selkeä ja toiminnallisuutta korostava materiaalipaketti Porin Teljän seurakunnalle pitkäaikaiseen käyttöön.

Tavoitteiden taustalla on tekijöiden pyrkimys ammatilliseen kasvuun ja asiantuntemuksen lisääntymiseen, sekä halu vaikuttaa rippikoulun seksuaalikasvatuksen kehittymiseen. Sekä omasta että ulkopuolisten arvioitsijoiden mielestä näihin tavoitteisiin on päästy. Prosessin edetessä olemme huomanneet, että valitsemamme aihe on erittäin haastava. Terveysalan osalta koemme saaneemme riittävät valmiudet asian käsittelemiseen.

Luotettavaa ja laajaa lähdekirjallisuutta terveysalaan liittyvistä aiheista on löytynyt runsaasti. Sen sijaan kirkollisen näkökulman esiin tuominen seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on ollut ongelmallista kirkon sisällä vallitsevien näkemyserojen vuoksi.

Lisäksi kirkon viimeisin virallinen seksuaalieettinen kannanotto on vuodelta , ja jo pelkästään se hankaloittaa aiheen käsittelyä ottamatta kantaa, mutta huomioiden kuitenkin kirkon virallisen kannan, ja pyrkien soveltamaan sitä nykypäivän todellisuuteen. Lähdekirjallisuudessa aihetta käsitellään useista eri näkökulmista, joten neutraalin lähdeaineiston löytäminen on vaikeaa, ellei jopa miltei mahdotonta.

Olemme painottaneet työssämme kristillisen ihmiskäsityksen mukaista, toisen ihmisen kunnioittamista, sitoutumista, vastuullisuutta ja luottamusta korostavaa näkökulmaa seksuaalikasvatuksessa.

Alkuperäiseen toimintasuunnitelmaan verrattuna prosessiin on tullut melko paljon muutoksia, mutta ainoa matkan varrella tullut merkittävä muutos oli oppitunneille varatun tuntimäärän väheneminen ja siitä seurannut päätös arvioituttaa kokoamamme materiaali hiippakunnan rippikoulutyön asiantuntijoilla. Tämä muutos oli kuitenkin materiaalin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden kannalta pelkästään positiivinen asia. Materiaalipaketista tuli arvioinnin ja muutosten jälkeen juuri haluamamme kaltainen.

Materiaalin laajuuden ja monipuolisuuden vuoksi rippikoulutyöntekijät voivat hyödyntää pakettia säilyttäen silti oman persoonallisen työotteensa. Uskomme, että paketissa on työntekijöille paljon uutta ja päivitettyä tietoa, etenkin seksuaaliterveydestä ja ihmisen biologiasta.

Prosessina opinnäytetyömme tekeminen kaikkine osatekijöineen on ollut monipuolista, haastavaa ja antoisaa, mutta myös raskasta. Suunnitelmien siirtyminen ajatusten ja teorian tasolta käytäntöön on ollut palkitsevaa ja omien ideoidemme toimivuus käytännössä on ollut ilo huomata. Uskomme, että materiaalipaketilla on annettavaa Porin Teljän seurakunnan rippikoulujen seksuaalikasvatukselle. Laaja paketti tarjoaa ideoita ja faktoja opetuksen toteuttamiseen mutta toimii myös työntekijän apuna nuorten erilaisiin kysymyksiin vastattaessa.

Ajantasaisen tiedon välittäminen nuorille on myös seurakunnan tehtävä, ja tässä tehtävässä paketti toimii hyvänä apuna. Olisi mielenkiintoista tietää, miten hyvin materiaalipaketti käytännössä vastaa seurakunnan tarpeisiin rippikoulun seksuaalikasvatuksessa. Ehdotamme jatkotutkimusaiheeksi materiaalipaketin vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointia pitkällä aikavälillä.

Frantti-Malinen, U Tietoa ja tukea seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvalle. Artikkeli teoksessa Kosunen, E. Helsinki, Gissler, M Synnytykset ja raskaudenkeskeytykset. Helsinki, IhmiSeksi Materiaalia rippikoulun ohjaajalle ja nuorelle rippikoulun seksuaalikasvatusta varten. Puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta. Artikkeli teoksessa Kopperi, K.

Nuorten pappien seksuaalieettinen puheenvuoro. Tosi pojan ylä- ja alapäälle. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna käyttöön ottama suomennos. Seksologian maailmanjärjestö Seksuaalioikeuksien julistus. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko b Elämä -usko rukous.

Rippikoulusuunnitelma Viitattu klo Perinteisesti sukupuolitaudilla tarkoitetaan tarttuvaa sairautta, jonka voi saada sukupuoliyhdynnässä. Seksitaudit voivati kuitenkin tarttua myös sairastuneen limakalvon koskettaessa toisen henkilön limakalvoa sukuelinten limakalvojen lisäksi tartunnan voi siis saada myös suun tai peräaukon limakalvojen kontaktista.

Uimahalleista, saunoista tai vessoista sukupuolitautia ei voi saada. Sukupuolitaudit voivat antaa oireita heti tai olla oireettomia pitkäänkin, jolloin ne saattavat levitä kenenkään tietämättä. Ainoastaan oireita voidaan hoitaa. Usein ihmisen oma elimistö kykenee kuitenkin tappamaan viruksen.

TIPPURI oireita tihentynyt virtsaamisen tarve, kipu ja kirvely virtsatessa, harmaa tai kellertävä vuoto virtsaputkesta, alavatsakivut ja lisäksi miehillä kivuliaat erektiot ja naisilla lisääntynyt valkovuoto. Virus tuhoaa elimistön puolustusjärjestelmän valkosoluja ja vähitellen tartunnan saanut altistuu erilaisille sairauksille. AIDS eli immuunikato on infektion viimeinen vaihe. HIV tarttuu siemennesteen, emätineritteen ja veren välityksellä, se ei tartu suudellessa, yhteisistä ruokailuvälineistä, wc-pöntöistä, saunomisesta, halaamisesta, koskettamisesta jne.

Testi on täysin varma 3 kuukauden kuluttua tartunnasta. KONDOMIT valmistetaan lateksista tai erikoispolyuretaanista oikein käytettynä suojaa raskaudelta ja useimmilta sukupuolitaudeilta myydään melkein missä vain kaupoissa, kioskeissa, apteekeissa, huoltoasemilla..

JÄLKIEHKÄISY raskaudenehkäisyn varamenetelmä, jota käytetään kun muu ehkäisy on epäonnistunut tai yhdyntä on ollut suojaamaton ensimmäinen pilleri otetaan mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen 48 tunnin sisällä , toinen pilleri 12 tunnin kuluttua ensimmäisestä.

Pussillinen kysymyksiä Liite 3. Seksuaalikasvatuksen tarkoituksena on jakaa nuorille sitä tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta, jota he tarvitsevat tehdäkseen hyviä valintoja seksuaaliterveytensä, mielihyvänsä ja eheytensä kannalta. Hyvä seksuaalikasvatus antaa tietoja ja taitoja, joiden avulla voi välttyä monilta murheilta.

Hyvä seksuaalikasvatus on myös nuoren itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja positiivisen minäkuvan vahvistamista, oikeanlaisten asenteiden siirtämistä ja aikuisten tukea. Seksuaalisuus muuttaa muotoaan koko elämän ajan, ja sen vuoksi myös seksuaalikasvatuksessa tulee huomioida kuulijaryhmän ikä ja kehitystaso. Seksuaalikasvatus on elämän taitojen opettelua, ja sitä tapahtuu muulloinkin kuin asiantuntijoiden oppitunneilla seksuaalikasvattajana toimii koko nuorta ympäröivä maailma.

Median vaikutus nuorten käsityksiin seksistä ja seksuaalisuudesta kasvaa koko ajan ja seksuaalikasvatuksessa tulisikin pyrkiä kyseenalaistamaan median luoma käsitys seksuaalikeskeisestä maailmasta.

Seksuaalikasvatuksen tavoitteena tulisi olla herättää nuori näkemään ihmisen ainutlaatuisuus, pohdiskelemaan seksuaalisuutta ja omia rajojaan, kuuntelemaan omia toiveitaan ja kypsyyttään sekä arvostamaan ja kunnioittamaan itseään ja muita. Sitä kautta itsensä suojelemisesta tulee nuorelle tärkeä ja merkityksellinen asia ja hän oppii suhtautumaan seksuaalisuuteensa luontevasti.

Jokaisella nuorella on oikeus hänen ikätasoaan vastaavaan, rakentavaan ja hyvään seksuaalikasvatukseen ja meillä aikuisilla on velvollisuus antaa. Aikuisen tehtävä on tukea nuorta kasvamaan vastuulliseksi, itsestä ja toisista välittäväksi ihmiseksi. Tämä materiaalipaketti on osa sairaanhoitaja- ja sairaanhoitajadiakonissa-opiskelijan opinnäytetyötä, joka on tehty Diakoniaammattikorkeakoulun Porin toimipaikassa keväällä Paketin tarkoitus on toimia tukena ja turvana rippikouluissa seksuaalikasvatusta toteuttaville työntekijöille.

Paketti koostuu seksuaalikasvatuksen sisältöihin liittyvistä faktoista, ja jokaisen faktaosuuden jälkeen on ehdotuksia ja vinkkejä aiheen käsittelemiseksi. Paketista pitäisi löytyä vastauksia nuorten yleisimpiin kysymyksiin ja myös työntekijän mieltä askarruttaviin asioihin.

Koska lienee selvää, että pelkkä edestä annettu, luennoiva opetus ei yksin riitä, olemme pyrkineet paketissamme korostamaan toiminnallisuuden, osallistumisen ja oivaltamisen osuutta.

Oivaltaminen tuo tiedon lähemmäksi ja erilaiset harjoitukset ja toiminnalliset tehtävät pitävät opetuksen mielenkiintoisena ja tukevat nuoren valmiuksia käsitellä asioita. Kristillistä näkökulmaa työhömme olemme halunneet tuoda korostamalla kristillisen ihmiskäsityksen ja toisten ihmisten kunnioittamisen, vastuullisuuden ja sitoutumisen merkitystä seksuaalikasvatuksessa. Toivomme, että kokoamastamme paketista on Sinulle hyötyä ja apua työssäsi.

Antoisia hetkiä seksuaalikasvatuksen parissa! Seksuaalisuuden tarkastelu herättää useimmiten enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen syntymästä kuolemaan saakka. Seksuaalisuus asuu kehon jokaisessa osassa, ajatuksissa ja teoissa. Sen merkitys on moninainen ja eri ihmisille erilainen. Jokainen määrittelee seksuaalisuuden omalla tavallaan ja se merkitsee ihmisille eri elämäntilanteissa eri asioita.

Seksuaalisuudella on eri ulottuvuuksia: Biologinen ulottuvuus, jolla ymmärretään kehitys hedelmöittyneestä munasolusta kuolemaan, lisääntyminen ja sen säätely sekä seksuaalisuuden toteuttaminen eli seksi Psyykkinen ulottuvuus, joka pitää sisällään seksuaalisen identiteetin, tiedon ja tunteet.

Eettinen ulottuvuus, johon kuuluvat mm. Seksuaalisuutta voidaan kokea ja ilmaista mm. Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan, ja se voi muuttaa ilmenemistään ja tarkoitustaan elämäntilanteiden mukaan. Jokaisen käsitykseen seksuaalisuudesta vaikuttavat ainakin aika, yhteiskunta, historia, kulttuuri, uskonto ja elämänolosuhteet. Suhtautuminen seksuaalisuuteen on ollut hyvin erilaista eri aikoina ja eri kulttuureissa. Nuoruuden seksuaalisuuden erityispiirteitä ovat itsensä tutkiminen, muiden tarkkaileminen ja vertaileminen itseen.

Nuoruusiässä myös kokeillaan usein erilaisia seksuaalisia suuntautumisia homo- ja biseksuaaliset ihastumiset ovat hyvin tavallisia. Nuoruudessa seksuaalisuus etsiytyy aikuisiän muotoihin ja viimeistään nuoruusiän lopulla nuori tiedostaa oman seksuaalisen suuntautumisensa, mutta eri asia on se, missä vaiheessa hän viestii siitä muulle maailmalle.

Nuoruusiässä tapahtuvat koko ihmisenä olemisen suurimmat muutokset järjen, tunteiden ja biologian tasoilla sekä sosiaalisissa suhteissa. Seksuaalinen minäkuva vaatii selkiytyäkseen riittävät tiedot seksuaalisuudesta. Asiallinen tieto seksuaalisuudesta ei lisää vastuuttomien kokeilujen määrää tai riskikäyttäytymistä, vaan päinvastoin lisää vastuullisuutta ja siirtää seksikokeilujen aloittamisikää myöhemmäksi. Siihen vaikuttavat monet asiat ja tapahtumat ihmisen elämässä, esimerkiksi kehon muutokset ja elämänkokemus.

Seksuaalisen minäkuvan löytymisessä ja selkiytymisessä auttaa rohkeuden ja itsemääräämiskyvyn voimistuminen. Myönteinen seksuaalinen minäkuva alkaa rakentua omaksi koetun kehon tuntemiselle ja sen kunnioittamiselle. Kehittyäkseen seksuaalisesti tasapainoiseksi ihmisen on saatava päättää seksuaalisuudestaan itse ja omassa tahdissaan ilman alistamista, pakottamista tai seksuaalista väkivaltaa.

Sen jälkeen teippaa lattiaan maalarinteipillä valtavan ihmisen ääriviivat tikku-ukkokin kelpaa. Toimikaa sen jälkeen seuraavasti: Kehota nuoria menemään sellaiseen kohtaan kehoa, joka heidän mielestään liittyy seksuaalisuuteen Kun nuoret ovat asettuneet paikalleen, kysele minkä paikan he ovat valinneet ja miksi.

On tärkeää korostaa, että oikeita ja vääriä paikkoja ei ole, vaan kaikki kehonosat voivat liittyä seksuaalisuuteen. Kehota nuoria menemään siihen kohtaan kehoa, joka on heidän mielestään epäeroottisin tai vähiten seksuaalisuuteen liittyvä Pyydä nuoria perustelemaan valintansa 3.

Kehota nuoria menemään siihen kohtaan kehoa, joka on visuaalisesti eroottisin kohta saman sukupuolen edustajissa. Katselkaa ympärillenne, mihin valinnat painottuvat 4. Kehota nuoria menemään siihen kohtaan kehoa, joka on visuaalisesti eroottisin kohta vastakkaisen sukupuolen edustajissa. Pohtikaa, mitä eroja on sukupuolten välisissä käsityksissä eroottisuudesta.

Leikkaa sanat irti toisistaan ja laita laput pussiin tai pinoon. Pyydä nuoria nostamaan vuorotellen yksi lappu ja selittämään siinä lukeva sana niin, että kyseistä sanaa tai mitään sen osaa ei saa selityksessä käyttää. Muut yrittävät arvata mistä sanasta on kysymys. Voitte pelata myös niin, että sanallisen selittämisen sijaan sanaa yritetään selittää piirtämällä.

Raamatullisen luomisuskon mukaan seksuaalisuus on ihmisen olennainen piirre. Ihmisenä oleminen toteutuu yhteytenä sekä Jumalaan että toisiin ihmisiin. Ihmisten keskinäisen yhteyden intiimein muoto, sukupuolielämä, ei ole irrotettavissa persoonallisuuden kokonaisuudesta.

Ruumiin ja sielun erottamattomuutta on erityisesti korostettava seksuaalisuudessa. Ihminen on luotu seksuaaliseksi, hedelmälliseksi ja lisääntyväksi olennoksi, joten seksuaalivietti ja seksuaaliset tarpeet kuuluvat Jumalan tahdon mukaiseen ihmisyyteen.

Seksuaalisuus on ihmisen elämän alue, josta ihminen on vastuussa ennen kaikkea itselleen, seurustelukumppanilleen ja Jumalalle. Seksuaalisuus on Jumalan lahja, joka on tarkoitettu rikastuttamaan elämää ja josta tulee kiittää ja iloita.

On kuitenkin mahdollista elää inhimillisesti syvää ja tarkoituksellista elämää myös silloin, kun elämä. Sellainen seksuaalisuuden toteuttaminen, jossa seksuaalivietti erotetaan persoonallisesta kiintymyksestä ja muusta ihmisen henkisestä minuudesta, ei kristillisen käsityksen mukaan ole ihmispersoonan arvon mukaista. Ihmisen tulee mieluummin pidättäytyä seksuaaliyhteydestä kuin toteuttaa seksuaalisuutta ihmisyydelle arvottomalla tavalla.

Kristillisen käsityksen mukaan fyysisen seksuaalisuuden tulee olla ilmausta rakkaudesta ja halusta antautua toiselle kokonaan. Kirkko haluaa tällä opetuksellaan ohjata ihmisiä hoitamaan seksuaalisuuttaan vastuullisesti.

Seksuaalietiikka ei ole ulkokohtaista, elämän todellisuudelle vierasta käskyjen ja kieltojen luettelemista, vaan elämän suojelemista ja rikastuttamista. Se on myös yleispätevän, kaikille ihmisille hyvän ja järjenmukaisen käyttäytymisen mukaista. Seksuaalietiikkaan liittyvissä kysymyksissä näkemysten kirjo on laaja kirkon sisällä.

Vaikka yhtenäinen kanta onkin olemassa piispojen kannanoton muodossa, käytännössä opetusta annetaan hyvin monella tavalla. Seksuaalieettisissä kysymyksissä Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole määritellyt kantaansa dokumentoiduksi asiakirjaksi kovinkaan tiheästi sotien jälkeen ovat ilmestyneet piispojen ohjekirja Ajankohtainen asia vuonna ja piispojen kannanotto Kasvamaan yhdessä vuonna Nykyään vallitsevissa seksuaalikäsityksissä on ongelmallista se, että seksuaalisuus irrotetaan usein ihmisen persoonallisuudesta.

Tällöin seksuaalisuus madaltuu pelkäksi seksiksi - vietin tyydyttämiseksi ilman rakkautta ja ilman pyrkimystä persoonalliseen yhteyteen toisen ihmisen kanssa. Sukupuolisuus muuttuu mielihyvää tuottavaksi kulutustavaraksi,. Seksuaalikumppania pidetään vain välineenä, jonka pääasiallisena tehtävänä on mielihyvän tuottaminen. Seksuaalisen kanssakäymisen asteelle edenneessä yhteydessä ovat mukana myös minuuden herkimmät ja syvimmät puolet. Jotta tämä yhteys edistäisi ihmisen persoonallisuuden myönteistä kasvua, suhteelta edellytetään ensisijaisesti pysyvyyttä, eli luottamusta siihen, että suhde ei katkea silloinkaan kun siinä esiintyy vaikeuksia.

Samalla suhteen pysyvyys myötävaikuttaa seksuaalisuuden toteutumiseen syvässä ja rikkaassa muodossa. Kypsään seksuaalisuuteen kuuluva kokonaisvaltainen antautuminen toinen toisilleen tuskin on mahdollista, ellei molemmilla osapuolilla ole luottamusta keskinäisen rakkauden jatkumiseen.

Kristinuskon mukaan seksuaalisuus toteutuu parhaiten miehen ja naisen välisessä avioliitossa. Raamatusta löytyy vastauksia siihen, mistä tässä näkemyksessä on kysymys. Rakastava parisuhde perustuu kokonaisvaltaiseen sitoutumiseen, uskollisuuteen, vastavuoroiseen palvelemiseen ja anteeksiantamiseen.

Tällaisessa suhteessa rakkauden antaminen ja vastaanottaminen on mahdollista, koska sitä hoidetaan ja suojellaan yhdessä. Paras suoja myös uskottomuutta vastaan on huolehtia rakkauden syvenemisestä ja yhteydestä toiseen.

Avioliiton ja perhe-elämän vaikeuksien voittamisessa kirkko painottaa keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden sekä anteeksiantamuksen merkitystä.

Perhe, joka perustuu miehen ja naisen väliseen pysyvään suhteeseen, avioliittoon, on kristillisen käsityksen mukaan ihmisten yhteiselämän perusmuoto. Kristillisen uskon mukaan ihminen luotiin nimenomaan. Uusi elämä sekä miehen ja naisen välinen rakkaus kuuluvat ensi hetkestä lähtien yhteen. Erityisesti lasten näkökulmasta on tärkeää korostaa avioliittoa yhteisönä, jonka hoitaminen vaatii sen jäseniltä myös luopumista yhteisön hyväksi. Suvun jatkaminen ja perheen muodostaminen eivät kuitenkaan Raamatun mukaan ole miehen ja naisen parisuhteen ainoa tarkoitus, vaan mies ja nainen ovat luodut vuorovaikutukseen, jossa he voivat löytää omaan ihmisyyteensä sisältyvän rikkauden.

Parhaimmillaan miehen ja naisen yhteys on toisiaan kunnioittavaa kumppanuutta, seksuaaliyhteydessä koettua inhimillistä läheisyyttä ja lämpöä, iloa ja tyydytystä, rikasta henkistä kasvamista ja työskentelyä yhteisten päämäärien hyväksi. Rakastelu edellyttää sellaista henkistä kypsyyttä, että kykenee kantamaan vastuuta itsestä, toisesta osapuolesta ja mahdollisesta lapsesta. Nuorten sukupuolisuhteiden keskeinen ongelma on henkisessä kypsymättömyydessä. Fyysinen valmius on olemassa, mutta henkinen kypsyys puuttuu.

Kevyin perustein aloitettu sukupuolinen seurustelu saattaa jättää pahan muiston ja psyykkisesti valmistautumattomana aloitettu seksuaalinen kanssakäyminen voi antaa tulevalle sukupuolielämälle hauraan pohjan.

Niin tärkeää kuin itsetunnon saavuttaminen onkin, ei sitä pidä hankkia irrallisista sukupuolisuhteista, eikä henkistä läheisyyttä pidä ostaa ryhtymällä sukupuoliyhteyteen vasten sisintä haluaan.

Tämäkin seikka puoltaa perinteistä kristillistä käsitystä sukupuolisuhteen kuulumisesta avioliittoon. Rakkauden etiikan mukaan inhimillisen käyttäytymisen tai yksittäisen teon arvioimisessa ainoa asia, mikä merkitsee, on rakkauden käskyn toteutuminen.

Vaikka tämä rakkauden käskyn varaan rakentuva etiikka tuntuukin teoriassa selkeältä ja yksinkertaiselta, käytännössä se ei sitä ole. Vaikeuksia esiintyy jo yrittäessämme selvittää, mitä rakkauden käskyn noudattaminen tarkoittaa. Voimme ajatella sen tarkoittavan toisten ihmisten hyväksymistä omana itsenään ja toisten ottamista huomioon kaikessa mitä teemme. Uusia vaikeuksia aiheuttaa se ristiriita, joka tuntuu vallitsevan inhimillisen todellisuuden ja rakkauden käskyn välillä rakastaminen harvoin sujuu meiltä luonnostaan.

Read More